Recover auttaa ehkäisemään rakennusaikaisia vahinkoja

Rakennusaikaisten virheiden taustalla pelko kustannusten kasvusta ja tietämättömyys

Kun jo uudiskohteissa maali ja tapetit kupruilevat, on kosteudenhallinta pettänyt. Recoverin toimitusjohtaja Antti Kirjavainen ja Rakentamisen Laatu RALA ry:n Rune Paananen pohtivat, mikä meni pieleen ja miksi.

Recoverin toimitusjohtaja Antti Kirjavainen on yllättynyt, että uudiskohteissa on tullut esille runsaasti vesivahinkoja viime vuosina.

”Inhimillinen virhe tai puutteellinen suojaus ovat vesivahinkojen yleisimpiä syitä uudiskohteissa. Tämä johtuu siitä, että rakennusaikana ei ole ajateltu riittävästi suojauksen tarvetta tai sitten rakennuksilla on tapahtunut muu inhimillinen erehdys. Putkia on jäänyt tulppaamatta tai kosteus on päässyt rakenteisiin.”

RALAn Rune Paanasen mukaan tietämys rakennusaikaisen kosteuden hallinnasta ei ole hyvällä tasolla. Tietoisuus ei ole mennyt kentällä läpi. RALAn Kuivaketju10-rakennusmalli, jolla ehkäistään rakennusaikeiset virheet, on käytössä vain harvoin. Nämä selvisivät kyselyistä, jotka RALA on tehnyt kaksi kertaa, ensimmäisen kerran 2018 ja toisen kerran marraskuussa 2019.

”Suurin osa hankkeista ei toteuta tätä toimintamallia, tosiasiassa vain pieni osa. Kyselyt tehtiin rakennusvalvonnalle ja Kuivaketju10:n sähköisen järjestelmän käyttäjille. Vastausten perusteella alle 20 prosentissa hankkeita rakennusvalvonnoille toimitetaan lain edellyttämä kosteudenhallintaselvitys.”

Kosteudenhallintamalli on ollut käytössä vasta lyhyen aikaa, vuodesta 2017 lähtien. Taustalla on ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Kuivaketju10-malli tunnistaa kosteuden hallinnan kannalta kymmenen merkittävintä riskiä.

”Lainvaatimuksia ei useinkaan noudateta, koska niitä ei tunneta tarpeeksi hyvin. Kuivaketju10-mallin noudattaminen auttaisi myös lainkirjaimen toteutumista. Toimintamalli ohjaa hankkeen osapuolia ottamaan huomioon kosteudenhallinnan vaatimukset hankkeen joka vaiheessa. Malli on valmis sabluuna, jolla saadaan laatua työmaalle”, Paananen muistuttaa.

Kosteusasetuksessa ei edellytetä kosteudenhallintakoordinaattoria, mutta kosteudenhallintaselvityksessä on nimettävä kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö. Kuivaketju10-toimintamallissa tämän henkilön tehtävät on määritelty tarkemmin.

”Kosteudenhallinnasta vastaava henkilö on kosteudenhallintakoordinaattori, jonka täytyy olla riippumaton suunnittelusta ja urakoinnista. Hänellä tulee myös olla tarpeeksi mandaattia puuttua asioihin. Käytännössä koordinaattori seuraa, että toimintamalli toteutuu hankkeessa, puuttuu tarvittaessa asioihin ja ohjaa eri tahoja, jotta mallin vaatimuksissa pysytään”, Paananen kertoo koordinaattorin tehtävistä.

Kiireestä ja säästöistä kustannuksia

Recoverin Kirjavainen ja RALAn Paananen ovat samaa mieltä rakennuskohteiden epärealistisista aikatauluista.

”Betonin kuivumista on mahdotonta etukäteen ennustaa tarkasti, sillä betonin kuivumiseen vaikuttaa lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Kun olosuhteet eivät ole otolliset, eikä kuivumiselle anneta riittävästi aikaa, jäävät rakenteet kosteiksi”, Kirjavainen huomauttaa.

Kirjavainen luettelee syitä, joiden vuoksi rakennustyömaiden suojausvaatimukset ovat kasvaneet.

Yksi syy on muun muassa energiatehokkuuden kasvaneet vaatimukset ja sitä kautta rakenteiden tiiviys. Rakenteisiin jäänyt kosteus ei pääse poistumaan, ellei siitä huolehdita jo rakennusvaiheessa. Toinen on myös puurakentamisen kasvanut suosio. Kohteissa, joissa puuta käytetään paljon, on huolehdittava suojauksesta ja ilmanvaihdosta rakentamisen aikana.

Kirjavaisen mielestä voimakkaasti talousohjatulla rakentamisella on myös varjopuolensa: kustannukset ja aikataulut sanelevat liian paljon. Tästä syystä rakentamisessa ei aina huomioida, missä järjestyksessä asiat kannattaa tai voi tehdä. Tällöin ei riittävistä kuivausajoista aina huolehdita.

”Viesti kentältä kuuluu, että työmailla on liikaa kiirettä. Tämä on välittynyt meille palautekyselyissä. Ammattitaitoa riittää, jos vain saadaan tarpeeksi aikaa huolelliselle toteutukselle”, Paananen kertoo työmailta tulleesta palautteesta.

Myös liian pitkät alihankintaketjut on tunnistettu haaste.

”Pääurakoitsija ketjuttaa urakan, eikä aina välitä koko ketjun osaamisesta. Tämä tuo ongelmia, kun ei aina edes tiedetä, ketä työmaalla on töissä. Myös työntekijöiden kielitaito voi olla puutteellista”, Paananen toteaa.

Yhdessä parempaa

Recover on mukana ehkäisemässä rakennusaikaisia vahinkoja rakennusyhtiöiden kanssa.

”Kuivumista voi nopeuttaa kuivaimilla ja rakennushankkeen eri vaiheissa pitäisi mitata kuivumisen edistymistä riittävästi”, Recoverin Kirjavainen muistuttaa.

”Kustannussäästöjen ja aikataulujen tiukkuuden vuoksi vältetään rakennustyömaan suojausta. Se tuo rakentamiseen lisätyövaiheita – ja ennen kaikkea kustannuksia, jotka varmasti ahdistavat. Lisäksi tämä vaikuttaa aikatauluihin, kun suojaus täytyy rakentaa ja purkaa. Huolellinen suojaus maksaa kuitenkin itsensä takaisin”, toteaa Kirjavainen.

Kun uusissa asunnoissa maalit kupruilevat ja halkeilevat, rakentaminen on tällöin ollut huolimatonta.

”Yksiselitteistä syytä on kuitenkin vaikeaa löytää. Useimmiten syy löytyy rakennusmateriaaleista, puutteellisesta ilmanvaihdosta tai inhimillisestä virheestä”, Kirjavainen kertoo.

”Tulee mieleen esimerkkinä hotelli, jossa ilmanvaihto suljettiin kokonaan, kun asiakkaat kaikkosivat koronan vuoksi. Huone oli kokonaan homeessa, kun siivoojalta oli jäänyt hotellihuoneen kylpyhuoneen hana tippumaan. Ilmanvaihto on äärimmäisen tärkeä”, Kirjavainen muistuttaa.

Ota yhteyttä, kun haluat ehkäistä rakennusaikaisia vahinkoja. Kerromme, miten onnistut.

Antti Kirjavainen
Recover Nordic Oy
puhelin 040 582 6699
antti.kirjavainen@recover.fi